Koillis-Atlantin sillin puuttuvan kiintiösopimuksen ja liikakalastuksen tuodessa epävarmuutta Euroopan markkinoille, ostajien kysyntä on kääntymässä vahvasti kestävien kalakantojen puoleen. Islannin kesäkutuisen sillin kalastus erottuu edukseen, ja 11. marraskuuta 2025 myönnetty uudelleensertifiointi vahvistaa sen asemaa pitkäjänteisenä, vastuullisesti hoidettuna vaihtoehtona.

Uudelleensertifiointi on tärkeä merkkipaalu ISF:n Islannin kesäkutuisen sillin trooli- ja nuottakalastukselle, jota pidetään laajalti yhtenä Islannin parhaista esimerkeistä tehokkaasta, tutkittuun tietoon perustuvasta kalastuksenhallinnasta. Kalastus saavutti MSC-sertifikaatin ensimmäisen kerran vuonna 2014 ja on siitä lähtien jatkuvasti osoittanut noudattavansa vahvoja kestävyyden vaatimuksia, mikä johti sertifikaatin uusimiseen tänä vuonna.

”MSC-sertifikaatin uusiminen on tervetullut tunnustus kalastajien, kalastusyritysten ja tiedeyhteisön päivittäiselle ja usein näkymättömälle työlle,” sanoi Kristinn Hjálmarsson, Icelandic Sustainable Fisheries ISF:n toimitusjohtaja. ”Kestävyys perustuu päivittäisiin päätöksiin, tieteelliseen ymmärrykseen ja kunnioitukseen Islannin terveitä ekosysteemejä ylläpitävää meriluontoa kohtaan. Tämä perusta on olennainen yhteiselle hyvinvoinnillemme. ME ISF:ssä olemme kiitollisia roolistamme tämän yhteisen työn jakamisessa ja dokumentoimisessa MSC-sertifikaattien kautta – tuoden näkyväksi toimialan oman vastuullisen resurssien käytön.”

Islannin kesäkutuisen sillin kalastusta ovat pitkään määrittäneet toipuminen ja sinnikäs työn teko. 1960-luvun liikakalastus johti sillikantojen romahtamiseen, mutta kalastuskielto ja kannan kattava elvytyssuunnitelma loivat pohjan nopealle palautumiselle. Vuonna 1976 käyttöön otettu kiintiöjärjestelmä – ja vuonna 1979 seuranneet siirrettävät yksilölliset kiintiöt – vahvistivat toimintakehyksen, joka edelleen ohjaa Islannin kalastuksenhallintaa. Koska kalastus tapahtuu kokonaan Islannin talousvyöhykkeellä, viranomaiset pystyvät hallinnoimaan ja valvomaan toimintaa täysipainoisesti. Viime vuosina saaliit ovat vakiintuneet kestävälle tasolle, keskimäärin noin 70 000 tonniin vuodessa.

”Silli on erittäin tärkeä kalalaji Islannissa. Sitä kutsutaan usein ‘meren hopeaksi’, sillä sillin kalastus loi 1900-luvulla merkittävää hyvinvointia kalastajakylille ympäri maata,” kertoo Thorgunnur Anna Ingimundardottir, MSC Islannilta. ”Silli on olennainen osa Islannin historiaa ja sen monien kalastajakylien identiteettiä. Silliä syödään edelleen laajalti Islannissa, ja sitä on hyvin saatavilla kaupoissa.”

Silli on pitkään ollut yksi Islannin kalatalouden peruspilareista, ja vielä hiljattain se oli maan suurin yksittäinen nettovaluuttatulojen lähde – ennen kuin matkailu nousi sen ohi. Vuonna 2024 Islanti vei lähes 100 000 tonnia silliä, tärkeimpien markkinoiden ollessa Puola ja Liettua. Pakastesilli muodosti noin 60 % viennistä, kun taas suolattua silliä vietiin alle 1 %.

Kun monet Euroopan suurista sillin hankintamaista etsivät kuumeisesti vakaita ja aidosti kestäviä vaihtoehtoja AS-sillille, Islannin uudelleensertifioitu kalastus tarjoaa varmuutta. Sen vahva hallintamalli, pitkän aikavälin vakaus ja osoitettu sitoutuminen kestävyyteen antavat ostajille luottamusta – ja vahvistavat samalla koko Euroopan sillitoimitusketjun kestävyyttä.