Skip to main content

Liikakalastus ja ilmastonmuutos uhkaavat Koillis-Atlantin makrilli-, silli- ja mustakitaturskakantoja

Marine Stewardship Council (MSC) kehottaa Koillis-Atlantilla kalastavien maiden hallintoa ratkaisemaan vuosia jatkuneen poliittisen umpikujan ja sopimaan kestävistä saaliskiintiöistä Atlanto-Skandian (AS) sillin, mustakitaturskan ja makrillin kantojen pyynnille lajien tulevaisuuden turvaamiseksi. Pienten pelagisten kalojen herkkyys ympäristöolosuhteiden muutoksille korostaa kansainvälisen yhteistyön merkitystä, ilmastonmuutoksen vaikutusten lisätessä meriluonnonvaroihin kohdistuvaa painetta.

Kansainvälisen merentutkimusneuvosto ICESin uudet tiedot osoittavat, että makrillin yksipuolisesti määritellyt kiintiöt ovat johtaneet viimeisten kymmenen vuoden aikana tieteellisten suositusten mukaista saalismäärää keskimäärin 32 prosenttia suurempiin saaliisiin. Vaikka tuoreimman arvion mukaan makrillikannan biomassa on hieman kasvanut, kanta on edelleen lähellä kriittistä raja-arvoa. Liikakalastuksen jatkuminen voi vaarantaa orastavan myönteisen kehityksen ja estää kannan palautumisen biologisesti kestävälle tasolle.

Makrillin pyyntitilasto

Atlanto-Skandian sillin osalta viime vuosina kaikkien kalastukseen osallistuvien maiden yhteenlaskettu saalis on ollut lähellä suositeltua suurimman sallitun saaliin rajaa (TAC). Mustakitaturskan biomassa on tällä hetkellä hyvällä tasolla, mutta liikakalastuksen jatkuminen uhkaa sitäkin. MSC:n analyysi ICESin uusimmista tiedoista osoittaa, että viimeisten kymmenen vuoden aikana makrillin, Atlanto-Skandian sillin ja mustakitaturskan yhteenlaskettu tieteen ylittävä saalis on ollut yli 7,2 miljoonaa tonnia. Jos tieteellisiä suosituksia olisi noudatettu, nämä kalat olisi pitänyt jättää mereen.

Atlanto-Skandian sillin pyyntitilasto

Koillis-Atlantin pienet pelagiset kalakannat ovat Euroopan suurimpia kalakantoja, ja ne ovat ratkaisevan tärkeitä meriekosysteemin terveydelle, paikallistalouksille ja maailmanlaajuisille merenelävien toimitusketjuille. Ne ovat myös kuluttajille edullinen vaihtoehto ja tärkeä ravinnonlähde, joka sisältää runsaasti omega-3-rasvahappoja. Kantoja kuitenkin nyt ylikalastetaan, koska hallitukset eivät ole onnistuneet sopimaan kiintiöiden jaosta tieteellisten suositusten mukaisesti. Tehokas kalastuksenhallinta on kestävän kalastuksen keskeinen periaate.

Toimet yhteisten kalavarojen suojelemiseksi ovat nyt tarpeen enemmän kuin koskaan ennen. Merenpinnan maailmanlaajuinen keskilämpötila on noussut ennätyskorkealle vuonna 2026, ja ensi vuonna sen ennustetaan nousevan edelleen. Siksi tarvitaan nopeita toimia sen varmistamiseksi, että kalastus pysyy tieteellisten suositusten mukaisena ja että sitä ohjataan kansainvälisillä, nopeasti muuttuvaan ilmastoon ja monimutkaiseen poliittiseen toimintaympäristöön mukautuvilla ja kestävillä hallintajärjestelmillä.

Johanna Vepsä, MSC:n Suomen ja Baltian maiden maajohtaja, sanoo: ”Merten lämpenemisen ja liikakalastuksen aiheuttaman merkittävän paineen pitäisi herättää näiden vauraiden ja tiedostavien maiden johtajat sivuuttamaan poliittiset erimielisyydet ja tekemään yhteistyötä tieteellisten suositusten mukaisten kiintiöiden sopimiseksi. Nyt on jo kiire saada aikaan kaikkia näitä kolmea pientä pelagista kalakantaa koskeva sopimus kiintiöiden jakamisesta. Olemme tyytyväisiä, että alan toimijat ovat viime kuukausina ottaneet aktiivisemman roolin tämän tärkeän asian edistämisessä ja koonneet yhteen vaikutusvaltaisia pelagisen kalastuksen toimijoita. Tämä on välttämätöntä, jotta osapuolet pääsevät lähemmäs ratkaisua ja näiden arvokkaiden luonnonvarojen pitkän aikavälin kestävyys voidaan turvata. Nämä lajit ovat elintärkeitä pohjoisten merialueiden ekosysteemeille sekä yhteisöille, jotka saavat niistä ravinnon ja toimeentulonsa.”

Koillis-Atlantin pelagisten kalakantojen MSC-sertifikaatit pidätettiin vuosina 2019 ja 2020, koska kattavaa kalastuskiintiösopimusta, joka sisältää tarkasti määritellyt valtioiden väliset pyynninhallintasäännöt ja -strategiat, ei saatu aikaan. Sertifikaatin menetys on vähentänyt kestävästi pyydettyjen merenelävien saatavuutta ja monesta tutusta sillituotteesta on myös Suomessa kadonnut MSC:n sininen ympäristömerkki. Myös WWF on siirtänyt sertifikaatin menettäneet kalakannat kalaoppaansa punaiselle listalle. Vastuulliset toimijat, Suomessa muun muassa Kesko, Lidl ja Suomen Sillikonttori lopettivat Koillis-Atlantin sillin käytön tuotteissaan, ja ovat siirtyneet käyttämään muita silliä, joka on peräisin Pohjanmeren tai Islannin MSC-sertifioiduista kalastuksista.

 

Viimeisimmät ICES tiedonannot:

- Atlanto-Skandian silli

- Makrilli

- Mustakitaturska

 

Pienet pelagiset kalat

Pienet pelagiset kalat ovat meriemme kruunaamattomia sankareita. Niitä uhkaavat kuitenkin monet haasteet aina ilmastonmuutoksesta liikakalastukseen.

Pienet pelagiset kalat

Lisätietoa

Kalastusyritysten kehittäminen

Kalastusyritysten kehittäminen

Kestävän kalastuksen ja kalastuksen hallinnan lisäksi kalastusyritysten tulee hallita vaikutuksiaan ympäristöön ja toisiin lajeihin.

Jäljitettävät merenelävien toimitusketjut

Jäljitettävät merenelävien toimitusketjut

Vähittäiskauppiaita, kalakauppoja ja ravintoloita sertifioidaan ympäri maailmaa, jotta MSC-merkitty kala voidaan jäljittää kestävään lähteeseen.