Ilmastonmuutos ja kalastus

Taloudellisten ja ympäristöön liittyvien prioriteettien tasapainottaminen on nyt entistäkin tärkeämpää, jotta meremme pysyvät terveinä ja täynnä elämää myös tulevaisuudessa. Tämä on mahdollista vain kalastamalla kestävästi.

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa meriin ja merielämään?

Merillä on merkittävä rooli ilmaston sääntelyssä: 83 prosenttia maailmanlaajuisesta hiilen kierrosta kiertää merien kautta. Meret ovat sitoneet 93 prosenttia kasvihuonekaasupäästöjen ylimääräisestä lämmöstä 1970-luvulta lähtien.

Merissä elää myös 500 000–10 miljoonaa merilajia. Siis suuri osa planeettamme luonnon monimuotoisuudesta.

Ottaen huomioon niiden merkityksen planeetalle, on elintärkeää hallita meriä kestävällä tavalla. Muutokset meressä merkitsevät muutoksia kalakantoihin. Kalastuksen kestävä hallinta edellyttää sopeutumista kaikkiin ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin haasteisiin.

Viimeisten 30 vuoden aikana merellisten helleaaltojen arvioidaan lisääntyneen yli 50 prosenttia.

Maailmanlaajuisesti merten lämpötilojen ennustetaan nousevan 1–4 astetta vuoteen 2100 mennessä.

Nämä muutokset vaikuttavat merielämään. Äkillinen lämpötilan nousu ja happamoituminen voivat johtaa meren elinympäristöjen ja lajien häviämiseen. Merivirtojen muuttuminen ja lämpenevät vedet muuttavat kalakantojen jakautumista ja muokkaavat ekosysteemien rakennetta.

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa kalastukseen?

Ilmastonmuutos uhkaa kalakantoja, mutta luo myös uusia kalastusmahdollisuuksia.

Trooppisten alueiden potentiaalisen saaliin ennustetaan laskevan jopa 40 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Sen sijaan korkeammilla leveysasteilla, kuten Pohjois-Atlantilla ja pohjoisella Tyynellämerellä, joidenkin kalalajien levinneisyysalue kasvaa.

Nämä muutokset tuovat mukanaan haasteita. Kestävän kalastuksen jatkaminen edellyttää uusien kalastustapojen omaksumista. Kalastusteollisuuden ja viranomaisten on ollut vaikea päästä sopimukseen siitä, miten muuttuvia kalakantoja hallinnoidaan parhaiten, erityisesti jos kalat liikkuvat kansainvälisten rajojen yli tai jos saaliita on vähennettävä merkittävästi.

Meriperäiset eli "siniset” elintarvikkeet tarjoavat mahdollisuuden parantaa ravitsemusta pienemmällä ympäristörasituksella.

Siirtyminen kohti sinistä ruokaa voisi auttaa kestävän kehityksen tavoitteita, mukaan lukien tavoite 2: ravitsemuksen parantaminen, tavoite 12: kestävän kulutuksen ja tuotannon varmistaminen sekä tavoite 14: meren luonnonvarojen kestävä käyttö.

Jos ilmastonmuutos vaikuttaa kaloihin, voinko silti syödä niitä?

Kyllä. Pyri valitsemaan MSC-merkittyä kalaa ja mereneläviä. MSC-sertifioidut kalastukset ovat hyvin hallinnoituja ja paremmin valmistautuneita ympäristön muutoksiin. Nämä kalastukset noudattavat ajantasaisia tieteellisiä ohjeita varmistaakseen, että ne pyytävät kaloja kestävästi.

Luonnonvarainen kala on matalapäästöistä ruokaa

Hyvä uutinen on, että kalastuksella on vähemmän ilmastovaikutuksia kuin muiden proteiinien tuottamisella. Luonnonvaraisen kalastuksen kasvihuonekaasupäästöjä koskevassa tutkimuksessa havaittiin, että jokainen pyydetty kalakilo tuottaa 1–5 kiloa hiiltä. Vertailun vuoksi punaisen lihan tuotannon arvioidaan tuottavan jopa 50–750 kiloa hiiltä lihakiloa kohden.

On myös näyttöä siitä, että kestävä kalastus auttaa vähentämään hiilidioksidipäästöjä lisäämällä kalastuksen tehokkuutta. Esimerkiksi Islannin kalastusten lisääntyneet saaliit tarkoittavat, että kalastusalukset tekevät nyt lyhyempiä kalastusmatkoja, mikä vähentää polttoaineenkulutusta ja siten päästöjä.

Kuinka kestävä kalastus selviytyy ilmastonmuutoksesta?

Kestävät kalastukset, jotka täyttävät MSC:n kestävän kalastuksen standardin vaatimukset, ovat hyvin hallinnoituja ja paremmin valmistautuneita ilmastonmuutokseen.

Näillä kalastuksilla on käytössään tehokas seuranta ja hallinta ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja ne kalastavat vain kestävästi. Tutkijoiden ohjeiden mukaisesti näillä kalastuksilla on myös  valmiit suunnitelmat, jotka auttavat niitä vastaamaan todennäköisiin toimintaympäristön muutoksiin.

Nämä kalastukset osoittavat, että taloudellisten ja ympäristöllisten prioriteettien tasapainottaminen on mahdollista meriemme ja merenelävien saannin suojelemiseksi.

Mitä tapahtuu, kun kalastuksilla on vaikeuksia sopeutua ilmastonmuutokseen?

Koska ilmastonmuutos voi vaikuttaa kalakantoihin odottamattomilla tavoilla, jopa MSC-sertifioidut kalastukset voivat kohdata ongelmia.

Tässä on kaksi esimerkkiä kalakannoista, joihin ilmastonmuutos vaikuttaa:

Koillis-Atlantin makrilli

Atlantin makrillin levinneisyysalue on muuttunut nopeasti vuoden 2007 jälkeen. Kannat ovat siirtyneet pohjoiseen meren lämpötilan noustessa.

Makrillikantojen siirtyminen on johtanut rannikkovaltioiden välisiin kiistoihin kalavarojen jakamisesta. Kalojen liikkuessa geopoliittisten rajojen yli ei ole yksimielisyyttä siitä, miten kantaa parhaiten hallinnoidaan.

Koska kiistoissa ei ole päästy yhteisymmärrykseen, Koillis-Atlantin makrillin kalastuksen MSC-sertifikaatit pidätettiin maaliskuussa 2019. Tämä sertifikaattien pidätys vaikuttaa kahdeksassa maassa toimiviin kalastuksiin.

MSC kehottaa makrillia, mustakitaturskaa ja silliä kalastavia maita ryhtymään kiireellisiin toimiin kalastuskiintiöiden sopimiseksi tieteellisten lausuntojen mukaisesti.

Pohjanmeren turska

Pohjanmeren turskakantojen viimeaikaista vähenemistä on osittain selitetty ilmastonmuutoksella. Tämä muutos on johtanut siihen, että aikuisuuteen selvinneiden nuorten turskien määrä on vähentynyt. Aikuisten kalojen määrän väheneminen on vaikeuttanut turskakannan kestävää kalastusta. Tämän ongelman vuoksi Pohjanmeren turskakalastuksen MSC-sertifikaatti pidätettiin syyskuussa 2019.

Kalastukset ovat reagoineet tähän ikävään uutiseen sitoutumalla toimenpiteisiin turskakantojen elvyttämiseksi seuraavien viiden vuoden aikana.

Mitä muuta voidaan tehdä kalakantojen suojelemiseksi?

Kalastuksen hallinnan on omaksuttava ennaltaehkäiseviä lähestymistapoja tulevaisuuden kalakantojen turvaamiseksi. Tehokas kalastuksenhallinta edellyttää kuitenkin myös merkittävää kansainvälistä yhteistyötä hallitusten välillä. Tämä on merkittävä haaste monille maille taloudellisten ja ympäristöön liittyvien etujen tasapainottamisessa.

Jonkin verran edistystä on tapahtunut. Vuonna 2018 EU:n, Kanadan, Kiinan, Tanskan (Grönlannin ja Färsaarten puolesta), Islannin, Etelä-Korean, Norjan, Venäjän ja Yhdysvaltojen edustajat allekirjoittivat sopimuksen sääntelemättömän kaupallisen kalastuksen estämiseksi Pohjoisen jäämeren keskiosassa. Sopimus tuli voimaan kesäkuussa 2021.

---