Vain 13 prosenttia rannikkovaltioiden maailmanlaajuiseen luonnon monimuotoisuuskehykseen (GBF) sisältyvistä kalastussitoumuksista on mitattavia ja politiikkatoimiin perustuvia. Suomen sitoumukset loistavat poissaolollaan.
Rannikkovaltioiden hallitusten on vahvistettava kestävää kalastusta tukevia sitoumuksiaan ja tehtävä niistä mitattavia, jotta meriluonnon monimuotoisuutta voidaan suojella. Tämä käy ilmi Marine Stewardship Councilin (MSC) ja World Resources Instituten (WRI) uudesta analyysistä, jossa tarkastellaan maailmanlaajuiseen luonnon monimuotoisuuskehykseen liittyviä sitoumuksia.
Tutkijat analysoivat 73 rannikkovaltion* sitoumuksia sekä EU:n yhteisiä sitoumuksia. Kaikkiin sisältyi vähintään yksi kalastukseen liittyvä sitoumus. Yhteensä kalastussitoumuksia oli 812. Näistä vain 60 prosenttia sisältää mittarin tai määräajan, 27 prosentissa viitataan suoraan olemassa olevaan politiikkatoimeen, oikeudelliseen välineeseen tai hallintomekanismiin ja vain 13 prosentissa täyttyvät molemmat. Suomella ei ajantasaisia sitoumuksia ole lainkaan.
Raportti julkaistiin YK:n biodiversiteettisopimuksen (CBD) osapuolikokouksessa (COP), joka alkoi maanantaina 19. lokakuuta Armenian Jerevanissa. Kokoukseen osallistuvat tähän YK:n sopimukseen liittyneiden maiden edustajat. Vuonna 2022 järjestetyssä 15. osapuolikokouksessa maat sopivat maailmanlaajuisesta luonnon monimuotoisuuskehyksestä, jossa asetetaan useita tavoitteita luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi ja ennallistamiseksi vuoteen 2030 mennessä. MSC:n kalastusstandardin mukainen sertifiointi tunnustetaan sopimuksessa keinoksi mitata tieteellisesti toimia, joilla pyritään pysäyttämään maailman luonnon monimuotoisuuden hälyttävä heikkeneminen ja kääntämään kehityksen suunta.
Maat ovat laatineet kansallisia luonnon monimuotoisuusstrategioita ja toimintaohjelmia osoittaakseen, miten ne aikovat saavuttaa kehyksen tavoitteet. Noin puolet kaikista rannikkovaltioista ei ole vielä toimittanut lopullisia päivitettyjä suunnitelmiaan.** Suomi on yksi näistä.
MSC:n johtava tutkija Mike Melnychuk kertoo: ”Uusi maailmanlaajuinen luonnon monimuotoisuuskehys ja hallitusten sen toteuttamiseksi tekemät sitoumukset ohjaavat luontokadon pysäyttämiseen tähtääviä toimia vielä vuosien ajan. Onkin rohkaisevaa, että kestävän kalastuksen merkitys merten luontokadon torjumisessa tunnustetaan lähes kaikkialla. Hallitusten on nyt muutettava aikomuksensa teoiksi vahvistamalla sitoumuksia konkreettisilla tavoitteilla ja aikatauluilla, jotka perustuvat politiikkatoimiin, lainsäädäntöön ja toimintaohjelmiin.”
World Resources Instituten valtameriohjelman kansainvälinen johtaja, tohtori Tom Pickerell sanoo: ” YK:n biodiversiteettisopimuksen 17. osapuolikokous (COP17) tarjoaa mahdollisuuden laajentaa meriä koskevaa keskustelua alueellisten suojelutoimien ulkopuolelle. Erityisesti merensuojelualueet (MPA:t) ja 30x30-tavoite saavat yleensä eniten huomiota. Ne ovat edelleen erittäin tärkeitä, mutta tämä WRI:n tuore tutkimus korostaa tarvetta tarkastella paitsi sitä, kuinka suuri osa meristä on suojeltu, myös sitä, kuinka tehokkaasti kaikkia merialueita hallinnoidaan, jotta luonnon monimuotoisuutta voidaan turvata pitkäjänteisesti.”
Yksi esimerkki on Portugalin sitoumus kehittää keinoja vähentää ja lieventää kalastuksen vaikutuksia muihin merilajeihin säännöllisen arvioinnin, teknologisten innovaatioiden ja kalastuskäytäntöjen mukauttamisen avulla. Onnistumista mitataan sivusaaliin prosentuaalisella vähenemisellä.
Osa sitoumuksista koskee kalastajien tarpeita ja kestävän kalastuksen roolia luontokadon torjunnassa. Japani sitoutuu rakentamaan kalastajayhteisöihin viemäröintijärjestelmiä, joilla parannetaan kalastussatamien ja kalastusalueiden veden laatua sekä kalastajayhteisöjen elinympäristöä.
Yksi tutkimuksessa havaituista selkeimmistä puutteista on se, että kalastuspaineeseen vaikuttaviin taloudellisiin tekijöihin kiinnitetään vain vähän huomiota. Vain 10 prosentissa sitoumuksista mainittiin taloudelliset tekijät, markkinat ja toimitusketjut. Esimerkiksi Belgia sitoutuu edistämään taloudellisten, verotuksellisten ja rahoituksellisten kannustimien kehittämistä ja lisäämään niiden käyttöä.
MSC:n tilaamassa ja tutkimusyhtiö GlobeScanin alkuvuonna 2026 toteuttamassa kyselyssä haastateltiin yli 20 000:ta kala- ja äyriäistuotteiden kuluttajaa eri puolilla maailmaa. Vastaajista 59 prosenttia piti hallituksia vastuullisena merten suojelusta, mutta vain 26 prosentin mielestä ne tekevät hyvää työtä merten suojelemiseksi.
Kestävä kalastus on todistetusti toimiva tapa torjua luontokatoa, turvata toimeentuloa sekä terveellisen ja matalapäästöisen ruoan tärkeä lähde. Hallitusten tulisi liittää sitoumuksiinsa konkreettiset tavoitteet, aikataulut, lähtötasot ja vastuuviranomaiset sekä perustaa ne kalastuslainsäädäntöön ja kalastuksenhallinta- ja rahoitussuunnitelmiin. Näin sitoumuksilla olisi parhaat mahdollisuudet toteutua.
Lisätietoa:
*Tutkimuksessa analysoitiin 812 kalastukseen liittyvää sitoumusta 74 päivitetystä kansallisesta luonnon monimuotoisuusstrategiasta ja toimintaohjelmasta (NBSAP). Suunnitelmien toimittamiseen velvoitettuja rannikko- ja saariosapuolia on 154, mukaan lukien Euroopan unioni. Tutkimuksessa arvioitiin sitoumusten mitattavuutta, niiden perustaa politiikkatoimissa, temaattista kattavuutta sekä yhteensopivuutta maailmanlaajuisen luonnon monimuotoisuuskehyksen (GBF) tavoitteiden kanssa.
** Yhdysvallat on ainoa rannikkovaltio, joka ei ole ratifioinut biodiversiteettisopimusta.
Linkki tutkimukseen: Marine Fisheries in Updated National Biodiversity Strategies and Action Plans
Marine Stewardship Council (MSC) on kansainvälinen voittoa tavoittelematon järjestö, joka asettaa maailmanlaajuisesti tunnustettuja standardeja kestävälle kalastukselle ja merenelävien toimitusketjulle. Sen sertifiointiohjelman piirissä olevat kalastukset kattavat noin 20 prosenttia maailman luonnonvaraisesta merisaaliista. Lisätietoja: msc.org tai sosiaalisen median kanavista.
World Resources Institute (WRI) tekee työtä ihmisten elämänlaadun parantamiseksi, luonnon suojelemiseksi ja ennallistamiseksi sekä ilmaston vakauttamiseksi. Riippumattomana tutkimusorganisaationa hyödynnämme tietoa, asiantuntemustamme ja maailmanlaajuista toimintaamme vaikuttaaksemme politiikkaan ja vauhdittaaksemme järjestelmätason muutoksia ruoan, maankäytön ja veden, energian, merten sekä kaupunkien parissa. Yli 2 000 työntekijäämme työskentelee paikan päällä yli kahdessatoista maassa sekä yhteistyössä kumppanien kanssa yli 50 maassa.
